Aluevaalit 2022

Kokoomusnaisten aluevaaliohjelma

Kokoomusnaisten aluevaaliohjelma

Hyvinvointi ja palvelut keskiöön

Tämän hetken uhkakuvat piirtyvät taloudellisten resurssien riittävyyteen ja osaavan hoitohenkilökunnan saatavuuteen ja riittävään koulutukseen. Yhteistyö kuntien kanssa tulee olla luontevaa ja palvelusetelillä voidaan hankkia hyvinkin erilaisia palveluita, joilla turvataan nopeampaa hoitoon pääsyä ja mahdollistetaan paikallisten pienten yritysten toimintaa palveluntuottajina.

Kokoomusnaisten kärkiteemoiksi näissä historian suurimman hallintouudistuksen vaaleissa nousevat palvelujen saavutettavuus, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, kestävä terveydenhuolto sekä erillisten organisaation yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Perheiden ja palveluiden turvaaminen

Palvelujen saavutettavuus tulee olla mahdollisimman lähellä perhettä.

Digitaalisaation avulla monipuolisia palveluita kuntalaisille

Perusterveydenhuollon tason nosto, erikoissairaanhoidon turvaaminen ja sosiaalipalveluiden saatavuuden varmistaminen digitalisaation avulla

Kestävä terveydenhuolto

Kestävä terveydenhuolto on sekä ekologisesti että taloudellisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävää. 

Pelastuslaitos on ensihoidon ja avun ensimmäinen lenkki

Maakunnissa on oltava riittävä pelastusvalmius.

Perheiden palveluiden turvaaminen

Palvelujen saavutettavuus tulee olla mahdollisimman lähellä perhettä.

Hyvinvointialueuudistus muuttaa perhepalveluiden hallintorakennetta. Tavoitteena on oltava, että palvelujen saavutettavuus on mahdollisimman lähellä perhettä. Perhekeskusten kehittäminen siten, että tarvittava apu saadaan yhdellä yhteydenotolla tai ainakin ohjataan oikeaan palveluun.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii nykypäivänä joustoja hyvinvointialueen tuottamissa palveluissa. Arjen sujuvoittaminen edellyttää muutoksia palvelujen saavutettavuuteen kuten esimerkiksi neuvolakäynteihin. Nyky-yhteiskunnan sähköinen tiedonsiirto antaa mahdollisuuden hakea tarvittavaa apua mihin aikaan tahansa, joten joustavuutta arjen palveluihin tarvitaan.

Lastensuojelua tulee kehittää yhä enemmän ennaltaehkäisevään palveluun ja asiakaslähtöisemmäksi. Moniammatillinen yhteistyö antaa mahdollisuuden auttaa aikaisessa vaiheessa ja vähentää päällekkäisyyksiä. Hyvinvointikeskuksissa on huolehdittava riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön määrästä turvaamaan lasten ja nuorten moninaiset erityistarpeet.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi otetaan käyttöön toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tunnistetaan ja autetaan nykyistä aikaisemmin.

Kokoomusnaisilla on erityinen huoli lapsista ja nuorista, jotka kärsivät pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista. Tavoitteena on varmistaa sujuvat hoitoketjut ja toimiva vuorovaikutus palveluita tarvitsevien kanssa. Kokoomusnaisille on tärkeää, että terapia- ja hoivatakuu toteutetaan.

Kuntien koululaitosten ja hyvinvointikeskuksen yhteistoiminnan on turvattava palvelut, joita lapset ja nuoret tarvitsevat eri kouluasteilla. Kokoomusnaisille on tärkeää, että koulukuraattoreiden ja -psykologien palvelut turvataan lähellä eri ikäisiä lapsia ja nuoria. Mielenterveyspalveluissa ennaltaehkäisevä työ ja avun saaminen on perusoikeus, myös lisääntyvät päihdeongelmat tarvitsevat kehittyviä hoitomuotoja.

Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan lasta. Matalan kynnyksen palveluita ja varhaista tukea on oltava riittävästi saatavilla, jotta kukaan ei jää jälkeen.

Digitaalisaation avulla monipuolisia palveluita

Perusterveydenhuollon tason nosto, erikoissairaanhoidon turvaaminen ja sosiaalipalveluiden saatavuuden varmistaminen digitalisaation avulla.

Palvelusaatavuus

Uusien ratkaisujen käyttöönotolla saadaan arvonlisää asiakkaalle. Perusterveydenhuoltoa muutetaan paikkaan sidotuista palveluista liikkuviksi palveluiksi, jotka viedään lähelle asiakasta, ja joissa terveydenhoitaja tai muu ammattihenkilö voi tarjota ensimmäisen avun asiakkaalle. Laajentamalla aukioloaikoja, lisäämällä julkisen sektorin digitaalisten palvelujen parempaa hyödyntämistä sekä etävastaanottoja helpotamme ihmisten arkea ja lisäämme ja palveluiden saavutettavuutta. Saamalla jonot kuriin perusterveydenhuollon puolella, pystytään turvaamaan seitsemän päivän hoitotakuu.

Terveysasemilla varmistetaan haittojen ennaltaehkäisy ja kuntouttava työote kaikissa palveluissa jo varhaisessa vaiheessa. Tuomalla neuvolat, apteekit ja sosiaalipalvelut terveysasemien yhteyteen, voidaan tarjota kokonaisvaltaista hoitoa asiakkaalle.

Palvelujärjestelmän on toimittava asiakkaan parhaaksi tekoälyä ja personoitua data-analytiikkaa hyödyntäen

Uusien ratkaisujen hyödyt on voitava ulottaa kaikille käyttäjäryhmille yhdenvertaisesti. Digitalisaation myötä mahdollisuudet oman terveydentilan ja hoitotoimenpiteiden seuraamiseen paranevat jatkuvasti. Erilaisten sähköisten palveluiden, kuten omahoidon, oman terveyden seuraaminen, omien terveystietojen hallinnointi ja omaan tilanteeseen parhaiten sopivien palveluiden hakeminen on entistä ketterämpää.

Digitalisaatiota kehitettäessä, on kuitenkin huomioitava erityisryhmät ja heidän tarpeensa. Kunnissa toimivia vammais- ja vanhusneuvostoja kannattaa hyödyntää sekä lisätä erityisryhmien osallisuusohjelmia.

Teknologian kehittyminen mahdollistaa matalan kynnyksen palveluiden syntymisen esimerkiksi kauppakeskuksiin, joissa voidaan tarjota yksinkertaista palvelua, liittyen esimerkiksi rokotuksiin, seulontatutkimuksiin, kroonisten sairauksien seurantaan ja hoidon neuvontaan. Apteekit tarjoavat matalankynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa.

Kestävä terveydenhuolto

Kestävä terveydenhuolto on sekä ekologisesti että taloudellisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Terveydenhuolto on merkittävä energian kuluttaja ja hiilidioksidipäästöjen lähde. On arvioitu, että mikäli terveydenhuoltosektori olisi maa, se olisi maailman viidenneksi suurin hiilidioksidin päästäjä. Terveydenhuollosta aiheutuvien jätteiden määrä kuten anestesiakaasut, lääkejätteet ja kertakäyttötuotteet on otettava tarkastelun piiriin.

Terveydenhuollon vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta sosiaalista kestävyyttä voidaan pitää yhtenä tärkeänä ongelmana. Voidaan sanoa, että sosioekonomiset terveyserot ja syrjäytyminen ovat keskeisiä ongelmia suomalaisen yhteiskunnan kestävän kehityksen tiellä. Terveydenhuoltojärjestelmä nykyisellään ei toki selitä kaikkia sosioekonomisia terveyseroja, mutta voi ylläpitää ja pahentaa niitä, mikäli järjestelmä ei onnistu kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti.

Terveydenhuoltoon käytettävän rahan tulee tuottaa terveyttä. Ylihoitamista tulee vähentää ja keskittää voimavaroja prosessien ja hoitojen tehostamiseen.

Toimivan palvelutuottajamallin avulla voidaan siirtää tehtävien hoitoa alueellisten toimijoiden kesken. Hybridimallissa, jossa osa hoitohenkilökunnasta toimisi paikallisesti ja osa etänä, voisi tuoda resurssisääntöjä esim. ilta- ja viikonloppupäivystyksissä

Kokoomusnaiset eivät kannata maakuntaveroa, koska se nostaisi kokonaisveroastetta ja sekä heikentäisi verojärjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.

Pelastuslaitos on ensihoidon ja avun ensimmäinen lenkki

Maakunnissa on oltava riittävä pelastusvalmius.

Hallituksen sote-uudistus tuo pelastustoimen työnantajiksi 21 sote maakuntaa ja Helsingin kaupungin. Pelastustoimen näkökulmasta maakuntien hartiat eivät ole riittävän leveät. Alueet ovat käytännössä entiset, ainoastaan työnantaja vaihtuu,. Maakunnissa on oltava riittävä pelastusvalmius, jotta ne pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa olosuhteissa. Uudella valtion rahoituksella on turvattava maakuntien pelastuslaitosten toiminta, kuten riittävä henkilöstöresurssi.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmän uudistusta tulee jatkaa. Uudistamalla koulutusta pelastusala huolehtii työpaikkojensa houkuttelevuudesta. Ensihoidon kokonaisuus on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista, jossa keskustellaan mm. palomiesten ensihoitopätevyydestä ja täydennyskoulutusvelvoitteesta.