Korjausrakentamisen avustusjärjestelmä kuntoon
Aloite nro 28
Oulun Kokoomusnaiset ry:
Uutisotsikot rakennusten kosteus- ja homevaurioista ovat meille tuttuja. Turvallinen ja terveellinen asuminen, opiskelu sekä työskentely tulisi olla suomalaisille perusoikeus. Kysymys on paitsi ihmisten terveydestä, myös erittäin suuresta koko kansantalouden kustannuserästä.
Valtion poukkoileva avustuskäytäntö korjausrakentamisessa tulisi saada kuntoon, jotta voidaan toimia nykymallia paremmin pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Näin vältyttäisiin terveyshaitoilta ja kalliilta perusparannukselta. Korjausrakentamisella olisi myös merkittävä vaikutus työllisyyteen.
Rakennuksiin on sitoutunut merkittävä osuus koko kansantalouden pääomakannasta. Sen kehityksellä ja ylläpidon kustannuksilla on huomattava kansantaloudellinen merkitys sekä rakennuskannan tuottamien asumispalveluiden että yhteiskunnan varallisuuden kehittymisen kannalta.
Korjausvelka syntyy, jos ennakoivasta kunnossapidosta sekä korjaustoiminnasta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Asiantuntijat arvioivat, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014.
Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että valtion ohjausta ja vastuuta korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen kunnossapidossa tulisi kehittää nykyistä mallia paremmin ennakoivaksi ja suunnitelmalliseksi.
Puoluehallitus:
Oulun Kokoomusnaiset on esittänyt, että valtion ohjausta ja vastuusta korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen kunnossapidossa tulisi kehittää ennakoivammaksi ja suunnitelmallisemmaksi. Noormarkun Kokoomusnaiset esittää, että pientalojen ja taloyhtiöiden käyttöön luotaisiin uusia avustusmuotoja.
Ympäristöpoliittisissa linjauksissaan Kokoomus on painottanut kosteus- ja homevaurioiden korjaamista ja ennaltaehkäisyä. Rakennusten terveellisyys onkin tavoite, jota Kokoomus on edistänyt voimakkaasti kuluneiden vuosien aikana.
Kokoomuslaisen ministerin johdolla lanseerattiin vuonna 2009 Kosteus- ja hometalkoot, joiden tavoitteena oli kosteus- ja homeongelmien vähentäminen niin terveyshaittojen kuin kansantaloudellisten menetysten osalta. Ohjelman yhteydessä on esimerkiksi tuotettu lukuisia sekä ammattilaisille että tavallisille kansalaisille suunnattuja oppaita, ohjeita ja muita aineistoja.
Tällä hetkellä työ jatkuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Uutta rakennusterveysohjelmaa valmistellaan osana hallituksen terveyden edistämisen kärkihanketta. Projekti tuottaa lisää tietoa terveysvaikutuksista, selvittää ja ohjeistaa rakennusterveyskysymysten oikea-aikaista käsittelyä sekä viestii ja kouluttaa rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Asumista tuetaan Suomessa monin eri tavoin. Sosiaalisia asumisen tukimuotoja ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus. Asuntolainojen korkojen verovähennyksillä sekä asuntosäästöpalkkio-järjestelmään liittyvillä tuilla tuetaan asuntojen hankintaa. Asuntojen tuotantoa tuetaan korkotukilainoilla ja avustuksilla. Korkotukilainoja myönnetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ja perusparannushankkeisiin.
Korjausrakentamisen osalta valtio voi myöntää takauslainan asunto-osakeyhtiön perusparantamiseen. Uuden hissin asentamiseen ennestään hissittömään kerrostaloon voidaan myöntää tukea. Liikkumisesteiden poistamiseen voi saada avustusta. Kuntien myöntämiä korjausavustuksia ovat vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus sekä kuntotutkimusavustus kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen. Kuntien myöntämä energia-avustus on pientalojen harkinnanvarainen energia-avustus.
Korjausrakentamisen odotetaan Suomessa kasvavan, kun 1960–1980 -luvuilla rakennetut talot alkavat vaatia peruskorjauksia. Tällöin esimerkiksi odotettavissa olevien linjasaneerausten yhteydessä on usein kannattavaa tehdä talojen energiatehokkuutta ja asumisen yleistä laatua korottavia parannuksia.
Puoluehallitus jakaa aloitteiden tekijöiden huolen rakennuskannan kunnosta ja katsoo, että turvallinen ja terveellinen asuminen on Suomessa tärkeää. Puoluehallitus katsoo kuitenkin, että remonttiavustuksiin liittyy merkittävää byrokratiaa ja monimutkaista sääntelyä. Tästä aiheutuu hallinnollista taakkaa sekä avustuksen saajille että niitä käsitteleville viranomaisille, kun avustusmuodot, niihin liittyvät hakemukset ja selvitykset, hakuajat ja määrärahat vaihtelevat. Tästä syystä puoluehallitus katsoo, että korjausrakentamista ja siihen liittyvää työvoiman kysyntää tulee ensisijaisesti edistää verotukseen liittyvillä muutoksilla. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentaminen ulottamalla se korjaussuunnitteluun sekä vastaavan järjestelmän luominen koskemaan taloyhtiöitä voisivat olla tällaisia avauksia.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.