Suomalaisten tyttöjen ja naisten teknologiaosaaminen käyttöön teknologia-alalle
Suomi on tasa-arvomaa. Suomi on myös teknologiamaa. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan kohtaa. Suomalaiset koulutus- ja työmarkkinat ovat vahvasti jakaantuneet sukupuolen mukaan. Suomi on yksi segregoituneimmista EU-maista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisistä naisista 76 % työskenteli naisenemmistöisissä ammateissa ja työllisistä miehistä 72 % työskenteli miesenemmistöisissä ammateissa vuonna 2014.
Segregaatiolla on merkittäviä negatiivisia taloudellisia seurauksia: osaamisresursseja jää käyttämättä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Teknologiayritysten työntekijöistä Suomessa vain 21,9 % on tällä hetkellä naisia. Tekniset innovaatiot, teknologiateollisuus ja luonnontieteellinen tutkimus jäävät suurelta osin vaille matemaattis-luonnontieteellisesti osaavien tyttöjen ja naisten osaamista. Suomen teknologia-alaa vaivaa valtava osaajapula, joka on esteenä jopa viennin kasvulle. Ongelma vaikuttaa koko Suomen kansan-talouteen ja kilpailukykyyn.
Suomalaiset tytöt ovat PISA 2015 -tutkimuksen mukaan luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita Singaporen jälkeen. Suomi oli PISA-tutkimuksen ainoa maa, jossa erinomaisesti luonnontieteitä osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien ja tyttöjen luonnontieteiden osaamisen ero on Suomessa kaikkein suurin OECD-maista. Huolimatta luonnontieteiden osaamisesta, suomalaiset tytöt ovat PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maista kaikkein vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Esimerkiksi verrokkimaassa Ruotsissa 18–29-vuotiaiden naisten toiveammattien ykkönen on tällä hetkellä insinööri (Arbets-livspanel 2017, Manpower). Myös tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa tiedeaineissa on Suomessa erinomaisista PISA-tuloksista huolimatta heikkoa: suurempi osuus tytöistä arvioi taitonsa fysiikassa, kemiassa ja tietojenkäsittelyssä huonoksi kuin hyväksi. Tutkimusten mukaan suomalaisten tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa romahtaa yläkouluikään tultaessa.
Tytöillä ei ole tietoa teknologia-alasta ja he eivät hakeudu osaamistaan vastaaville aloille. Tutkimusten mukaan lähes 60 % suomalaistytöistä kaipaa lisää kannustusta opettajiltaan sekä tieteen ja teknologian parissa työskenteleviltä naisilta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia-alan työllisyys Euroopassa on kasvanut kolme kertaa nopeammin kuin muu työllisyys. On arvioitu, että jos teknologia-alan työmarkkinoilla olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä, EU:n bruttokansantuote voisi kasvaa jopa 9 miljardilla eurolla. (Why don’t European girls like science or technology? Microsoft, 2017).
Ongelmaa on aiemmin lähestytty tytöille suunnattujen kertaluontoisten kampanjoiden avulla, ilman merkittäviä tuloksia. Tarvitaan kuitenkin systeemistä, rakenteellista vaikuttamista yhteiskunnan eri tasoilla, eri-tyisesti perusasteen koulutuksessa, mediassa ja vaikuttajatasolla. Tytöt ja naiset on saatava mukaan rakentamaan yhteiskuntamme teknologiaosaamista. Sukupuoli ei saa olla esteenä valinnoille.
Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää
• ryhtymään toimenpiteisiin, jotta jo peruskoulun alaluokilla sekä tytöt että pojat saisivat tasapuolisesti tietoa ja ohjausta eri aloista ja ammateista. Tämä edellyttää perus- ja toisen asteen opettajien ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta segregaation tunnistamiseksi ja lieventämiseksi sekä koulun arkeen ja puhetapaan liittyvien, segregaatiota yllä pitävien toiminta- ja puhetapojen muuttamiseksi
• ryhtymään toimenpiteisiin, joilla suomalaisten tyttöjen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen johtaisi naisten nykyistä suurempaan hakeutumiseen tekniikan aloille. Tämä työ on aloitettava jo alaluokilla esimerkiksi lisäämällä alakoulujen opetussuunnitelmiin mahdollisuus TET-pyrähdyksiin ja tutustumiseen teknologia-aloille sekä tukemalla koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tähän liittyen
• ryhtymään toimenpiteisiin, jotta koulut, yritykset, vaikuttajat, päättäjät ja media tekisivät yhteistyötä kannustaen niin tyttöjä kuin poikiakin ei-perinteisille aloille ja etsisivät yhdessä keinoja suomalaisten tyttöjen vakavan itsetunto-ongelman ratkaisemiseksi.
Puoluehallitus: Oulun Kokoomusnaiset kiinnittivät aloitteessaan huomiota keskeiseen tasa-arvokysymykseen. Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla naiset ovat aliedustettuina siitä huolimatta, että tytöt pärjäävät poikia paremmin myös matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Sukupuolen ei tulisi määrittää nuorten koulutusvalintoja tai tulevaisuuden haaveita.
Kysymys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamisesta ja niiden varaan nojaavien alojen houkuttelevuuden puutteista on samaan aikaan myös laajempi. Osalla oppilaista on matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa puutteita jo alaluokilta lähtien. Lukio-opinnoissa pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on vähentynyt niin, että kirjoittajia on vähemmän kuin pitkän matematiikan vaativia korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Suomen mahdollisuus menestyä globaaleissa arvoketjuissa nojaa korkeaan osaamiseen. Kiihtyvä teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio ja automatisaatio, korostavat matemaattisten valmiuksien merkitystä.
Matematiikan ja luonnontieteiden aineiden ja teknologia-alan houkuttelevuutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Hallitus varasi kokoomuslaisen opetusministerin esityksestä vuoden 2017 budjettiriihessä luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen 5 miljoonaa euroa. Tällä käynnistetään aiheeseen keskittyvä ohjelma vuoden 2018 aikana.
Nuorten koulutustoiveet heijastelevat käsitystä työelämästä. Ammattikuvia, työpaikkojen ilmapiiriä, työkulttuuria ja urakehitysmahdollisuuksia pitää kehittää niin, että ovat molempien sukupuolten näkökulmasta houkuttelevia. Kysymys on siis vain koulutussektoria laajempi.
Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että uravalintojen sukupuolittuminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa ja pitkäjänteisiä toimia. Yksi konkreettinen keino on aloitteen tekijöidenkin esiin nostama opettajankoulutus. Siinä tulisi oppia keinoja sukupuolten mukaisten stereotypioiden välttämiseen. Myös opinto-ohjauksella on keskeinen merkitys väärien ennakkoluulojen oikaisemisessa ja myös ei niin traditionaalisten uravalintojen tukemisessa.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen