Lasten hyvinvoinnin tukeminen

Kokoomuksen puoluekokous 2010

Aloite nro 169

Oulun Kokoomusnaiset ry

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Muutokset ovat vaikuttaneet myös perhe-elämään mm. siten, että monet aiemmin perhepiirissä toteutetut toiminnot ovat siirtyneet osin perheen ulkopuolella hoidettaviksi. Perhe on tästä huolimatta edelleen yhteiskunnan perusyksikkö ja ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille. Vanhempien on kuitenkin aiempaa vaikeampi selviytyä kasvatustehtävästään ilman lähiyhteisön tukea. Vanhemmat, jotka ovat kasvaneet tyystin erilaisissa olosuhteissa kuin lapsensa, tuntevat itsensä herkästi neuvottomiksi kasvattajina. Toisaalta lasten kasvuun vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin kotiolosuhteet.

Erilaiset lasten kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyy koulujen järjestyshäiriöiden lisääntymisenä, mutta myös lastensuojelun, erityisopetuksen ja lastenpsykiatrian palveluiden tarpeen kasvuna. Tutkimusten mukaan erilaisista ongelmatilanteista selviytyvät parhaiten ne lapset, jotka saavat lähiyhteisöltään tukea. Lähiverkostolta saatu tuki on useimmiten tehokkainta myös pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan tuki tulee sen sijaan usein enemmän tai vähemmän jälkijunassa. Sen painopiste on herkästi korjaavassa tuessa, jolloin myös tuen tarjoamisen kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin varhaisessa ja ennaltaehkäisevässä tuessa.

Lasten hyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla perheiden ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuudessa on kyse eri toimijoiden (esim. päivähoito, koulu, nuorisotyö, järjestöt) perheiden kanssa tekemästä yhteistyöstä sekä vanhempien keskinäisestä vertaistuesta, jotka tukevat lasten tervettä kasvua ja jotka tukevat myös kasvattajia heidän tehtävässään. Kumppanuus ei kuitenkaan lähde nyky-yhteiskunnassa liikkeelle itsestään. Se tarvitsee aloitteentekijänsä. Päivähoito ja koulu kokoavat lapsia yhteen, joten ne ovat luontevia aloitteentekijöitä myös laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden käynnistämisessä.

Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja kehottaisi eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin laaja-alaisen kasvatuskumppanuuden edistämiseksi

  • lisäämällä päivähoito- ja opetusalan henkilöstön valmiuksia perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön koulutuksen kautta
  • lisäämällä ja kehittämällä päivähoidon, koulujen ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien perheiden kanssa tekemää yhteistyötä
  • tukemalla vanhempien ja muiden lasten kasvuympäristöissä toimivien verkostoitumista ”koko kylä kasvattaa” periaatteen mukaisesti (esim. alueelliset tapahtumat, teemaillat, kotiintuloaikoihin, kielenkäyttöön ym. liittyvistä kasvatuksen pelisäännöistä sopiminen)
  • sekä raportoimaan asian etenemisestä vähintään kerran vuodessa puoluevaltuuston kokouksessa.

Puoluehallitus:

Aloitteentekijät ovat kuvanneet erinomaisesti varsinkin lapsiperheiden kokemia kasvatushaasteita. Moni vanhempi kokee epävarmuutta lasten ja nuorten kasvatuksessa. Kasvatusyhteistyö lähtee liikkeelle lähipiirin kesken, naapureista lähipalveluihin. Aina kyse ei ole edes erityisestä tuesta, vaan positiivisesta vahvistamisesta ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Tukemalla vanhempia, tuetaan lapsia ja nuoria.

Kokoomus uskoo perheisiin ja vanhempiin. On vastuullista hakea tietoa ja tukea vanhemmuuteen, kun kokee epävarmuutta. Sinivihreä hallitus käynnisti vastuukauden alkajaisiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman, jonka tarkoituksena on ollut myös vanhemmuuden tukemisen kautta lasten ja nuorten tukeminen.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen kautta tuetaan myös perheiden hyvinvointia. Maan hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin selvittäessään varhaiskasvatuksen siirtämistä hallinnollisesti opetusministeriön alaisuuteen. Koululaisten kerhotoimintaan on ohjattu resursseja, minkä myötä koulujen kerhotoiminta on uudelleen elvytetty. Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen kolmikantakeskustelut huoltajien ja oppilaan kanssa antavat tukea lapsen kasvuun. Sähköisten välineiden kautta jopa päivittäinen viesti lapsen toiminnasta koulussa tai päiväkodissa on nykyaikaa. Kasvatus on kumppanuutta, jossa päävastuu on aina vanhemmilla.

Myös rakenteellisilla uudistuksilla on vanhemmuutta tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi perhevapaajärjestelmää uudistamalla ja erityisesti isyyttä tukemalla pidentämällä isyysvapaata tuetaan kasvatuskumppanuutta perheiden sisällä. Tasapuolisempi vanhemmuuden jakaminen lisää perheiden hyvinvointia ja vanhempien kokemaa tyytyväisyyttä, kun kumpikaan vanhempi ei jää yksin lasten kasvatuksen haasteiden ja toisaalta ilojen kanssa.

”Koko kylä kasvattaa” –periaate on erinomainen myös kunnallisessa päätöksenteossa käytettynä. Usein tuki on löydettävissä läheltä, mutta tarvitaan rohkaisua ja aloitteentekijöitä omassa lähipiirissä ja yhteisössä. Poliittinen päätöksenteko on kunnissa suurelta osin vanhempien käsissä. Perhenäkökulman tuominen päätöksentekoon on myös sinivihreän hallituksen ohjelman mukaista ja sopii mainiosti Kokoomuksen linjaksi.

Aloitteen etenemisen seurannan osalta puoluehallitus viittaa vastaukseensa aloitteesta nro 3.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen