Työkyvyttömät työttämät oikealle perusturvalle ja oikeisiin palveluihin

Työvoimatoimistoissa on työnhakijoina runsaasti työttömiä, jotka eivät ole kykeneviä ottamaan vastaan työtä tai osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin. Heidän joukossaan on niitä, joilla sairaslomapäivien enimmäismäärä on tullut täyteen ja joille lääkäri on kirjoittanut edelleen sairauslomaa. Heidän joukossaan on myös niitä, joiden työkyvyttömyyseläke on hylätty, vaikka on katsottu, etteivät he terveydentilansa huomioiden kykene jatkamaan aiemmassa työssään tai työllistymään koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Heidän joukossaan on niitäkin, joilla vakava päihdeongelma estää niin sairasloman ja työkyvyttömyyseläkkeen kuin myös työllistymisen ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistumisen.

Näihin ryhmiin kuuluvat ovat työkyvyttömyydestään huolimatta työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoina, koska työmarkkinatuki on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. He ovat työvoimatoimiston asiakkaina ja teettävät työvoimatoimiston työntekijöillä paljon työtä. Myös heidät täytyy haastatella määräajoin, laatia heille työllistymissuunnitelma ja tarjota heille työtä tai työvoimapalveluja, vaikka he eivät pystykään ottamaan niitä vastaan. Näihin ryhmiin kuuluvien kanssa työvoimatoimistossa tehty työ ei tuota TE-virkailijoiden ponnisteluista huolimatta tulosta heidän ensisijaisen palvelutarpeensa ollessa muissa palveluissa. Tämän ryhmän palveluihin käytetty aika on pois niiltä asiakkailta, jotka oikeasti hyötyisivät työvoimatoimiston palveluista. Se, ettei työ tuota tulosta on myös merkittävä työntekijöiden työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä.

Tämä ryhmä on ongelmallinen myös vuoden alusta tulleen aktiivimallin näkökulmasta. He eivät kuulu ryhmiin, joita aktiivimalli ei koske, mutta eivät myöskään pysty täyttämään aktiivisuusehtoa.

Auttamispalveluissa tarjottu palvelu on vaikuttavinta, kun se vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Työkyvyttömillä työnhakijoilla sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut ovat ensisijaisia työvoimapalveluihin nähden. Työvoimapalveluiden vuoro on vasta sitten, kun asiakas pystyy hyötymään niistä.

Kun asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarvettaan vastaamattomia palveluja, tuhlataan resursseja. Myös asiakkaan toimeentulo tulisi järjestää tavalla, jossa asiakas ei joutuisi hakeutumaan vääriin palveluihin vain toimeentulonsa turvatakseen.

 

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin perustulon uudistamiseksi niin, että työkyvyttömät eivät joutuisi hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi vain toimeentulonsa varmistaakseen ja työkyvyttömien tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi osana ehjiä palveluketjuja, joihin myös työvoimapalvelut kuuluvat asiakkaan työkyvyn vahvis-tuttua.


Puoluehallitus: Aloitteessa esiin tuotu huomio työkyvyttömistä työnhakijoista ja sen herättämä huoli on aiheellinen ja tärkeä. Todellisuudessa työkyvyttömät työnhakijat tulisi voida siirtää työvoimapalvelujen piiristä sosiaali- tai terveyspalvelujen piiriin ja muun kuin työttömyysturvan varaan.

Puoluehallitus näkee, että olisi tarpeellista selvittää työkyvyttömien työnhakijoiden määrä ja todellinen palveluntarve. Työkyvyttömien henkilöiden siirtäminen pois vastikkeellisen työttömyysturvan piiristä olisi inhimillistä ja helpottaisi henkilöiden omaa tilannetta. Samalla työvoimapalveluiden resursseja voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin sellaisten henkilöiden palveluihin, joilla on aito mahdollisuus työllistyä työmarkkinoille. Muutos helpottaisi myös työmarkkinoiden tilannetta, kun pysyttäisiin aidosti tunnistamaan, miten moni ihminen olisi työmarkkinoiden käytettävissä ja vailla työtä.

Muutos selventäisi työmarkkinoiden tilannetta ja antaisi realistisen kuvan saatavilla olevasta työvoimasta, mikä olisi erityisen tärkeää aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Tällöin työvoimakoulutukset ja esimerkiksi työvoiman tarveharkinta voitaisiin kohdentaa nykyistä totuudenmukaisemmin. Haasteena muutoksen tekemisessä on työkyvyttömyyden rajan vetäminen. Liian matala kynnys työkyvyttömyydelle paitsi johtaisi kustannusten nousuun, se myös todennäköisesti ohjaisi ihmisiä väärien palveluiden piiriin.

Sote- ja maakuntauudistus tuo toimijat yhteen, kun työvoimapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät saman järjestäjän vastuulle. Samalla aukeaa uusia mahdollisuuksia yhdistää työvoima- ja sosiaalipalveluja. Lisäksi kasvupalveluiden allianssimalli varmistaa, että yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kuntien osaaminen saadaan käyttöön myös tämän haasteen ratkaisemisessa.
Työkyvyttömyys ja osatyökykyisyys on syytä muistaa sosiaaliturvauudistusta edistettäessä. Työkyvyttömille henkilöille olisi mahdollista tarjota heille sopivampia palveluja.
Puoluekokouksessa muussa asiakohdassa käsiteltävässä Tulevaisuuden sosiaaliturva -puoluekokousasiakirjassa on esitelty osallistumistulo, joka olisi työky-vyttömille ihmisille työttömyysturvaa merkittävästi sopivampi sosiaalietuus. Se loisi ihmiselle mahdollisuuden olla aktiivinen osa yhteiskuntaa omien voimavarojensa mukaan. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että työkyvyttömyys on tilanne, josta voi ja on taloudellisesti kannattavaa pyrkiä pois. Eri sosiaaliturva- ja ansaintamuotojen välillä pitääkin pystyä liikkumaan joustavasti.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen seuraavalla muutetulla ponnella: Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen edus-kunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin

• sosiaaliturvan uudistamiseksi niin, että työkyvyttömät eivät joutuisi hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi vain toimeentulonsa varmistaakseen

• työkyvyttömien tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi osana ehjiä palveluketjuja, joihin myös työvoimapalvelut kuuluvat asiakkaan työkyvyn vahvistuttua