Koulutustarve ja koulutuksen tuloksellisuus huomioitava ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistettaessa

Aloite nro 128
Oulun Kokoomusnaiset ry:

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistettaessa on huomioitava alueellinen koulutustarve ja koulutuksen tuloksellisuus. On esitetty, että kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät saisivat jatkossa rahoitusta korkeintaan 90 % järjestämislupansa mukaisesta enimmäisopiskelija-määrästä. Koulutuksen järjestäjät saisivat itse päättää, toteutetaanko 10 prosentin säästö opiskelijamäärää sopeuttamalla vai toimintaa tehostamalla. Aiemmat säästöt ovat jo edellyttäneet koulutuksenjärjestäjiltä toiminnan tehostamista. Monella koulutuksen järjestäjällä tarvittavat säästöt eivät enää ole saatavissa tätä kautta, jolloin koulutuksenjärjestäjällä ei ole rahoitusleikkauksen toteutuessa suunnitellulla tavalla muuta vaihtoehtoa kuin opiskelijamäärän pienentäminen.

10 prosentin säästöjen toteutus opiskelijamäärää sopeuttamalla vaikuttaa merkittävimmin niiden koulutuksen järjestäjien talouteen, joilla opiskelijapaikat ovat täynnä. Sellaisen järjestäjän, jolla täyttöaste on 90 % tai sitä alhaisempi, talouteen rahoitusmuutoksella ei sen sijaan ole mitään vaikutusta. Häviäjiä ovat näin ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat vetovoimaisia ja joilla opintojen keskeyttämisaste on alhainen.

Tilanne on haasteellinen erityisesti alueilla, joilla nuorisoikäluokat kasvavat edelleen ja nuorten työttömyysaste on korkea. Säästöjen toteutus opiskelijamäärää sopeuttamalla johtaa siihen, että yhä useammat nuoret jäävät työttömiksi ja ilman koulutusta heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot myös jatkossa. Esimerkiksi Oulun seudulla yli 400 nuorta on vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle, mikäli aloituspaikkoja vähennetään. Koulutuksen ulkopuolelle jäämisen aiheuttama syrjäytymisvaara lisää myös yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja pidemmällä aikavälillä.

Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että

1. Koulutuksen rahoitusta uudistettaessa rahoitusleikkausta ei kohdenneta samansuuruisena kaikkiin koulutuksenjärjestäjiin
2. koulutuksen rahoituksesta päätettäessä otetaan huomioon alueellisesti nuorisoikäluokan koko ja nuorten työttömyysaste sekä järjestäjäkohtaisesti koulutuksen vetovoimaisuus, keskeyttämisaste ja läpäisyaste.

Puoluehallitus:
Laadukas ja yritysten osaamistarpeisiin vastaava ammatillinen koulutus on elinkeinoelämälle ja koko Suomen kilpailukyvylle merkittävä tekijä. Ammatillinen koulutus on jo tällä hetkellä erikoistunutta ja koulutusta järjestetään tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Monien koulutusalojen vetovoima on korkeampi kuin esimerkiksi lukiokoulutuksen. Kokoomus pitää tärkeänä, että laadukkaan ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksistä huolehditaan  tulevaisuudessakin.

Ammatilliseen koulutukseen valmistellaan parhaillaan suurta reformia  kokoomuslaisen opetusministerin johdolla. Tavoitteena on turvata ammatillisen koulutuksen laatua, vahvistaa koulutuksen läpäisyä ja vähentää keskeyttämisiä, tiivistää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa ja lisätä käytännönläheistä oppimista. Kyseessä on merkittävä uudistus, jolla turvataan ammatillisen  koulutuksen edellytykset vastata nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ja eri-ikäisten suomalaisten mahdollisuuksiin kouluttautua läpi työuran.

Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus, ohjausjärjestelmä ja tutkintorakenne uudistetaan. Raja-aidat nuorten ja aikuisten koulutuksen väliltä kaadetaan, ja ammatilliseen koulutukseen luodaan uusi ja yhtenäinen lainsäädäntö. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa vähennetään, jotta oppisopimuksesta tulisi mahdollinen koulutuspolku myös nuorille. Kokonaan uutena, erityisesti nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukevaa koulutussopimusmallia valmistellaan otettavaksi käyttöön. Koulutussopimus on Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite! Oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien byrokratiaa karsitaan, jotta työaikaa oppilaitoksissa jää yhä enemmän itse opetuksen suunnitteluun. Kyseessä on merkittävin reformi, jota opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan tämän hallituskauden aikana. Reformin on tarkoitus astua voimaan 1.1.2018.

Ammatillisen koulutuksen reformin ohessa ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 190 miljoonan euron säästöt osana valtiontalouden säästötoimia. Ammatillisen koulutuksen reformin toimilla mahdollistetaan byrokratian purkaminen, hallinnon keventäminen, resurssien tehokkaampi käyttäminen ja oppilaitoskiinteistöjen vähentäminen siten, että koulutuksen ydintä voidaan turvata mahdollisimman hyvin.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat riittävät koulutuksen järjestämiseksi koko nuorten ikäluokalle, joka hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutusalojen vetovoiman vahvistamiseen, missä on selkeää työvoiman tarvetta, mutta joihin nuoret eivät hakeudu. Tällä hetkellä nuorten koulutustakuu toteutuu valtakunnallisesti erittäin hyvin: jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle riittää aloituspaikka joko lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa, työpajassa tai kansanopiston pitkällä linjalla. Eri koulutusalojen koulutustarjonnan riittävää laajuutta ja aloituspaikkojen riittävyyttä suhteessa hakijoihin tullaan seuraamaan tarkasti. Kokoomus pitää olennaisena, että vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta nuorten koulutustakuu turvataan jatkossakin.

Aloitteen tekijät esittävät, että ammatillisen koulutuksen säästöjä ei kohdistettaisi  kaikille koulutuksen järjestäjille samansuuruisena. Nykymuotoinen ammatillisen perustutkintokoulutuksen rahoitus perustuu pääasiassa koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärään. Eri koulutusalojen koulutuksen kustannukset huomioidaan opetuksen yksikköhinnassa, joka vaihtelee koulutusaloittain. Ammatillisen koulutuksen säästöt on aikaisempina vuosina toteutettu joko vähentämällä koulutuksen aloituspaikkojen määrää tai leikkaamalla koulutuksesta koulutuksen järjestäjälle maksettavaa yksikköhinnan tasoa.

Ammatillisen koulutuksen säästöt on suunniteltu toteutettavaksi uutta mekanismia hyödyntäen. Mekaanisen säästön toteuttamisessa joko koulutuksen yksikköhintoihin tai aloituspaikkoihin koulutuksen järjestäjille jää vain vähän liikkumatilaa ja mahdollisuuksia suunnitella paikallista toimintaa. Siksi säästö toteutetaan määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää
alhaisemmalle tasolle siten, että koulutuksen järjestäjälle maksetaan rahoitus n. 90 % mukaisesti enimmäisopiskelijamäärästä. Uuden mekanismin avulla ammatillisen koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä ei alenneta eikä ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa leikata. Siten koulutuksen järjestäjälle annetaan lisää vapautta suunnitella toimintaansa siten, että järjestäjä voi omilla toimillaan vaikuttaa säästöjen toteuttamiseen. Useat järjestäjät ovat päätyneet karsimaan tilojen ja laitteiden määrää ja uudistaneet organisaatiotaan, jotta itse koulutukseenkohdistuvat säästöt voidaan minimoida.

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden huoleen koulutuksen järjestäjien tasapuolisesta kohtelusta. Aloitteen tekijät ovat oikeassa siinä, että uudella mekanismilla toteutettu säästö ei kohtelisi koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti, mikäli säästö toteutettaisiin koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä ottamatta huomioon opiskelijamäärätoteumaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle, jonka mukaan ministeriöllä olisi mahdollisuus tarkistaa määräaikaisesti sellaisten koulutuksen järjestäjien enimmäisopiskelijamäärä vastaamaan toteutunutta opiskelijamäärää, mikäli järjestäjä on jatkuvasti kouluttanut opiskelijoita alle järjestämislupansa mukaisen enimmäismäärän. Tällä tasauksella voitaisiin varmistaa, että säästöt toteutetaan suhteessa kaikkiin koulutuksen järjestäjiin tasapuolisemmin, kun järjestämisluvan mukainen enimmäisopiskelijamäärä vastaisi myös toteutunutta opiskelijamäärää.

Aloitteen tekijät esittävät, että ammatillisen koulutuksen rahoituksesta päätettäessä huomioon otettaisiin nuorisoikäluokan koko ja nuorten työttömyysaste sekä järjestäjäkohtaisesti koulutuksen vetovoimaisuus, keskeyttämisaste ja läpäisyaste.

Ammatillisen peruskoulutuksen nykyinen rahoitusmalli perustuu pääosin  opiskelijamäärän mukaan maksettavaan rahoitukseen. Yhdessä koulutustarpeiden ennakoinnin kanssa koulutuksen järjestäjien järjestämisluvassa on huomioitu alueellinen työvoiman tarve ja aloituspaikkojen määrä. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on taata koulutustakuun toteutuminen kaikkialla Suomessa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan ammatillisen koulutuksen reformin osana. Kokoomus pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen rahoitus kannustaa nykyistä paremmin laadukkaan koulutuksen järjestämiseen, oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvien erilaisten oppimisen muotojen yhdistämiseen ja tavoiteajassa valmistumiseen. Rahoituksen tulee palkita koulutuksen järjestäjää suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista eikä siitä, miten pitkään tutkintoa suoritetaan. Niin sanotun suoritusrahoituksen tavoitteena on vahvistaa tavoiteajassa valmistumista, vahvistaa koulutuksen läpäisyä ja vähentää  eskeyttämisiä.

Ammatillisen koulutuksen ensisijainen tavoite on vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista, siksi myös opintojen jälkeisen työllistyminen huomiointi osana rahoituksen kokonaisuutta on perusteltu. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän pohjalla tulee olla jatkossakin riittävän vahva perusrahoitus koulutuksen järjestämiseksi, mutta uusia kannustinelementtejä tarvitaan, jotta ammatillista koulutusta kehitetään entistä vaikuttavammaksi.

Puoluehallitus näkee tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformi toteutetaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja korkealaatuisen ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteeseen.