Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen

Kokoomuksen Naisten Liitto ry

Aloitteen valmisteli Oulun Kokoomusnaisten puheenjohtaja, Kokoomuksen Naisten Liiton hallituksen jäsen Anna-Liisa Lämsä

Työurien pidentäminen on yksi Kataisen hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Jotta työuria saadaan pidennettyä, täytyy myös osatyökykyisten osaaminen saada käyttöön sen sijaan, että monet heistä jäävät eläkkeelle hyvinkin nuorina. Kelan tilastojen mukaan alle 20-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 2005–2009. Vuosina 2002–2011 alle 30 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvoi noin neljänneksellä. Vuonna 2009 joka päivä viisi alle 30-vuotiasta jäi eläkkeelle. Nuorten eläkkeelle jäämisen perusteena olivat usein mielialahäiriöt.

Yhdestä nuoruusiässä eläköityvästä yhteiskunnalle aiheutuvat kulut ovat jopa 1,4 miljoonaa, kun laskelmassa huomioidaan saamatta jäävät verotulot sekä nuoren tarvitsemista tuista ja palveluista aiheutuvat kustannukset. Pellervon taloustutkimuksen mukaan 35 prosentilla työkyvyttömyyseläkkeellä tai työttöminä olevista osatyökykyisistä työkyky on hyvä tai jopa erinomainen. Etenkin nuorten kohdalla kuntoutuksen tulokset ovat usein hyviä.

Osatyökykyisten työllistymistä on pystytty edistämään muun muassa työpankkikokeilun avulla. Työllistymisen edistämisessä on kuitenkin vielä tehtävää. Työllistymisen edistämisen toimenpiteet eivät aiheuta lisäkuluja. Sen sijaan kyse on nykyisin eläkkeisiin, työttömyyskorvauksiin ja erityispalveluihin käytettyjen varojen uudelleensuuntaamisesta. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan jo työllisyysasteen 22 prosentin nosto on taloudellisesti kannattavaa. Pellervon taloustutkimuksen laskelmien mukaan jo työllistymistodennäköisyyden paraneminen 22 prosenttiyksiköllä tekee työllistymistä tukevista toimenpiteistä kannattavia. Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä osatyökykyiset mukaan lukien.

Edellä todetun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous

velvoittaa Kokoomuksen puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja työllistymisen esteiden poistamiseksi

• edistämällä tuloksellisiksi osoittautuneiden tukimuotojen, kuten palkkatuen ja työhönvalmennuksen kehittämistä sekä työpankkien perustamista eri puolille maata
• hyödyntämällä muissa maissa saatuja kokemuksia osatyökykyisten hyvistä toimintamalleista työllistymisen edistämisen tukimuotoja ja toimintamalleja kehitettäessä

Puoluehallitus:

Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä.

Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen on erittäin tärkeä kokonaisuus, jota Kokoomus on hallitusvastuussa edistänyt määrätietoisesti. yömahdollisuuksien edistäminen on tärkeää yksilön osallistumisen ja hyvinvoinnin kanalta. Työ voi olla avain kuntoutumisen onnistumiseen. Ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin ei voida vastata toimintatavoilla, jossa pienikin työkyvyn alenema johtaa pois kokonaan työmarkkinoilta. Kokoomus näkee, että jokaisella on oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti.

Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon käynnistämä Osatyökykyiset työssä -ohjelma tarjoaa tukea ja välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Ohjelma sisältää kaksi kokonaisuutta:

1. Työkyvyttömyyttä ehkäisevä sekä osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti.

2. Osatyökykyisten työllistymistä helpottavat lainsäädännölliset muutokset.

Työpaikalla voidaan tehdä paljon osatyökykyisten hyväksi. Työskentelyoloja voidaan muuttaa, työtehtäviä muokata ja työaikaa säädellä. Työterveyshuolto, kuntoutus ja koulutus tarjoavat keinoja työkyvyn ja osaamisen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinohallinto sekä sosiaalivakuutus voivat osallistua koulutuksesta,

kuntoutuksesta ja työjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin. Keinovalikoiman laajuus ja kirjavuus on kuitenkin yksi järjestelmän ongelmista ja tällä hetkellä nämä kokonaisuuden osat toimivat toisistaan erillisinä. Ei ole välttämättä olemassa asiantuntevaa tahoa, joka loisi räätälöidyn, oikea-aikaisen ja saumattoman palveluketjun osatyökykyiselle. Lisäksi tukitoimien käynnistyminen usein pitkittyy.

Osatyökykyisten työllisyyttä edistävä toimintakonsepti vastaa näihin ongelmiin. Toimintakonseptin avulla luodaan osatyökykyiselle räätälöity saumaton palvelujen ketju, jonka avulla hän pystyy jatkamaan työelämässä tai pääsee mukaan työelämään. Vastuu toimintakonseptiin sisältyvän keinovalikoiman käyttöönotosta on työnantajalla tai TE-toimistolla. Osatyökykyiselle nimetään työkykykoordinaattori, joka räätälöi eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökykyisen tarpeiden mukaisen kokonaisuuden. Työelämässä mukana olevalle koordinaattorin nimeää työnantaja, työelämän ulkopuolella olevalle TE-toimisto.

Osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja ratkaisuja näiden esteiden poistamiseen arvioi erillinen lainsäädäntötyöryhmä. Työryhmän raportti sisältää esitykset niistä lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla parannettaisiin osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa työssä.

Jo annettuja lainsäädäntömuutoksia ovat mm. osasairauspäivärahakauden pidentäminen ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteereiden lieventäminen työkyvyttömyysuhan suhteen, molemmat muutokset toteutuivat tämän vuoden alusta. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisen väliaikaisen lainsäädäntöä on jatkettu vuoden 2016 loppuun. Uusiin osatyökykyisten työllisyyttä edistäviin lakimuutoksiin saatiin hallituksen kehysneuvotteluissa varattua rahoitusta 5,3 milj. euroa vuonna 2016, 18,8 milj. euroa vuonna 2017 ja 29,1 milj. euroa vuonna 2018.

Osatyökykyiset työssä -ohjelmaan liittyy tutkimushanke, jossa selvitetään ohjelmassa kehitetyn toimintakonseptin vaikutuksia ja toimivuutta. Tutkimus koostuu laadullisista case-tutkimuksista ja määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimuksella selvitetään toimintakonseptissa toteutuvia prosesseja, konseptin toteutusta estäviä ja edistäviä tekijöitä, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia. Konseptin toimivuutta ja tuloksia arvioidaan sekä asiakkaan, organisaation että yhteiskunnan kannalta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Aloitteessa nostettiin erityisesti esiin työpankit. Työnpakit ovat osa osatyökykyisten työnteon edistämiseen liittyviä toimia. Työpankkeja kokeillaan ministeri Risikon alaisuudessa sosiaali-ja terveysministeriön hankkeessa työpankki liiketoimintamallin kehittämiseksi ja laajentamiseksi valtakunnalliseksi. Työpankkikokeilussa kehitetään tapoja, joilla voidaan työllistää osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja ilman perustutkintoa olevia nuoria avoimille työmarkkinoille. Työpankkiyrityksiä on tällä hetkellä yhteensä 14 kpl. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 25 milj. euroa, josta kaiken julkisen tuen osuus on noin 15 %. Työpankkiyritykset työllistävät vuoden 2013 aikana työsuhteeseen omassa tuotannossaan arviolta 1 000 henkilöä, joista vuokralla asiakasyrityksissä on noin 270 henkilöä ja lisäksi välittävät asiakasyrityksille työsuhteeseen noin 350 henkilöä. Työpankin työntekijöistä vuonna 2013 on keskimäärin 70 % heikossa työmarkkina-asemassa olevia.

Vuonna 2013 viisi työpankkiyritystä aloitti oppisopimuspalveluiden tarjonnan asiakasyrityksilleen. Työpankki voi olla itse oppisopimustyönantaja, mutta työssä oppimispaikkana on toinen yritys, jossa opiskelija on vuokralla. Toinen vaihtoehto on, että työpankkiyritys etsii asiakasyritykselleen opiskelijan, valmistelee sopimuksen, selvittää palkkatukimahdollisuudet ja auttaa yritystä oppisopimukseen ja palkkatukeen liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä. Rohkaisevien tulosten perusteella toimintaa jatketaan ja laajennetaan vuonna 2014.

Kokoomus toimii työpankkitoiminnan edistämiseksi ja näkee tarpeellisena, että työpankkitoimintaa edelleen kehitetään. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä omalla liiketoiminnallaan toimeentulevat työpankkiyritykset työllistävät tai edelleen sijoittavat jopa 3100 lähinnä osatyökykyistä ja pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vuoden 2015 lopussa Suomessa toimisi noin 30 työpankkia.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen.